Karoliina Männistö
Mun äiti on varmasti eläny hetkessä kun se on ostanut just ton Dixi coat, Made in finland takin, just niitä ylppäreitä varten. Mä tuon takin tänään 80-luvulta, 1840 luvun taloon, 2012 luvulle, en ylppäreitä, vaan just mua itseeni varten. Äidiltä tyttärelle. Ihanan helppoa olla omavarainen, ja minähän olen. Ja mä elän nyt hetkessä.
Elän tänään täysillä.Mulla menee lujaa. Kun juoksee, niin musta tuntuu siltä et menee oikeesti lujaa, muutenkin kuin fyysisesti. Jos mut näkee juoksemassa niin tietää et mulla menee nyt oikeesti hyvin. Mulla varmaan sillon odottaa kotona lämmin ruoka. Kahvi on jo kupissa. Mun kulta on halannut mua just niin ihanasti. Mul ei oo mikään koulutehätävä kesken ja vaikka ois niin mul ei oo huolta siitä et se pitäs olla jo huomenna 2 kerroksen palautus laatikossa.
Aion olla, haluan paljolti olla, sellainen mun mielestä ihana, makoisa, lämmin, hyvä ihminen, muille niiin kiva ihminen, sellainen ihminen kenen kanssa halutaan olla kavereita. Jos haluan, olen. Aion oikeesti sanoa rakastan sinua. Aion katsoa silmiin ja oikeesti tarkoittaa sitä. Aion helliä, silitttää, halata.
Mä teen sen. Näen juuri niitä ihmisiä joita ajattelen joka päivä, myös niitä jotka eivät tiedä asiasta. Ja aion kertoa kuinka tärkeitä nämä ihmiset minulle ovat. Avaan ihmisille ovia, lakaisen hiekat muiden jalkojen edestä. Mä aion tehdä joka päivä, ei, joka tunti! jotain hyvää.:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti