Ihana laajentaa maailmankuvaa. Maailamassa on myös muitakin maita kun Bulgaria, jonne lentokoneet matkustaa. Reissasin kolmen päivän varoitusajalla Etelä Koreaan. Tajusin, yli Venäjän, Aasiaan. Katsoin minne lentokone vei ja hyppäsin kummallisilla monivärisillä (kirjaimilla?) peiteltyyn bussiin. Suomessa bussin kyljessä lukee korkeintaan Jyp, mustalla.
Seisoin keskellä jotain värikästä kaupunkia, huvipuistolta se minusta enemmänkin näytti. Menin kioskin tapaiseen, oven tapaisesta aukosta sisään. Ostin jotain jäätelön näköistä, jäätelön tuntuista, pirtsakan makuista.
Suomessa meillä on.....bussikortti.
Keskustassa kaduilla seisoi mies, pukeutuneena sanomalehtiin. Sanomalehdet eivät näyttäneet sanomalehdeltä, hesarilta. Suomessa saunassa juodaan vain kaljaa ja saunotaan, korealaisessa saunassa pelataan viedeopelejä, katsotaan teeveetä, tilataan herkkujuomia ja ollaan yötä jos siltä tuntuu.
Meillä kukkii voikukka, Korean kaduilla purppurana kukkii kirsikka.
Jos suomessa ollaan tennari kansaa, koreassa kuljetaan rehellisesti lenkkareissa. Jos laitan ylleni yksinkertaisen mustan hameen ja kävelykengät, korealainen pukeutuu valkoisiin tennareihin ja vyötärölle tiukasti kuminauharesorilla aseteltuun reisiä paljastavaan kukkahameeseen.
Olen aivan varma, että Korean värikartta on varmasti suurempi kuin Suomen kouluissa tuhat kertaa päntätty, sellainen muutamalla värillä varustettu. Jopa Mc Donaldsin M kirjainkin sisälsi kaikkia sateenkaaren värejä. Meillä syödään nuudeleita, vaaleita nuudeleita. Mutta Koreassa ne on jo myös mustia.
Mun neulepaita on tarina. Mun neulepaidassa on ihania pieniä kohtia, värillisiä sellaisia. Mun paidasta mulle tulee mieleen Korea! Mun paidasta tulee mieleen Stefanie (Gagi), eräs erittäin ihana kukalliseen mekkoon pukeutunut persoona Koreasta, kiinalainen Stef. Paita on lahja häneltä, paita on muisto, joka päälläni vie minut tänään hetkeksi huvipuistoon.
Kaikille tasapuolisesti sopivan psykedeelista tiistaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti