perjantai 27. huhtikuuta 2012

Suklaalla on syytä isoon alkukirjaimeen!

_________________________________________________________________________________
Karoliina Männistö



Paras mitä voi tapahtua kun on tylsää, on löytää yläkaapista Joulusuklaita, sininen konvehtirasia. Vaikka huomaa sen saman kuin joka joulu . On siirrytty yläosasta alaosaan, kun parhaat on syöty päältä ja lemppareita alempana jäljellä.

Muuten hyvän jälkiruoan saa tehtyä, jos on suklaata. Hyvä jälkiruoka ei muuta tarvii. Mun jälkiruokareseptiejä löytyy jääkaapin ovesta, suklaisia sellaisia. Suklaavaahtobileet, kuulostaa mun taivaalta.

Niin siis se suklaarasia minkälöysin....
Kun avasin rasian, siellä oli veity "ne parhaat", mutta ei epäilystäkään siitä, ettenkö tälläkertaa olisi syönyt niitä rasian "huonoimpia" paloja. Sillä hetkellä ne maistuivat rasian parhailta.

Kiitos että en aina muista, sillä tämän jälkeen en muistakkaan enään, että on ees ollu tylsää.



"Tiesitkö?
Suklaa säilyisi parhaiten viinikaapissa, mutta myös pimeä ja tasalämpöinen kaappi käy. Jääkaappi ei sovi, koska kosteus tiivistyy suklaaseen, kun sen nostaa jääkaapista pois. Harmaantunut suklaa ei ole vaarallista, mutta se maistuu vähän vanhalle, mut aivan varmasti hyvälle, koska se on suklaata ja suklaa on Suklaa!"

Suklaisen Lontoossa syödyn Tiramisun makuista, täydellisen herkullista, jumalaista perjantaita ja viikonloppua, kaikille, varsinkin sulle, jolle suklaa on yhtä tärkeä pieni, mutta suuri asia, tässä elämässä!!
p.s. Aurinko lämmittää jo!



torstai 26. huhtikuuta 2012

Moikka!

__________________________________________________________________________________
Karoliina Männistö

Muistuttelen vaan,
 osallistukaa perjantain postauksen arvontaan, jos pidätte Mary Kaysta. Upouusi ihana keväinen huulipuna odottaa pussukassaan voittajaa!

Rajaton ja pian Ruotsissa.

___________________________________________________________________________________
Karoliina Männistö





























Vapaapäivänä tietenkin, migreenissä.

Jos mä oon migreenissä ni mä koitan keksii kaikenlaista muuta kuin makaamista. Toisin kuin muille, mun oloa vain pahentaa se makaaminen.

Joten, ilahdutan itseäni, piristän.

  • Kuppi vielä entistä vahvempaa kahvia vahvempaa kahvia, maidolla.
  • Ulkoilu, sateisessa,raikkaassa, työmiehien täyteisessä rannassa. Oman pikkukoiran johdattelemana.
  • Viluisen Porin ilman (ja koska Porissa tuulee aina), saan käyttää lämpimintä takkiani, lempitakkiani. Seiloritakkini, joka ei koskaan petä, kestää sään kuin sään, Henry LLoyd.
  • Kasvonaamio. Mutanaamio.En Gedi. Viilentääkin mukavasti kasvoja.
  • Tyven raidoitus, hieman vaaleampaa kesää kohti.
  • Varpaankynsien lakkaus, vaaleanbeigellä. Sandaalipäivä ylläättää kumminkin.
  • Kyselen kuulumisia kauempaa.
  • Kuuntelen ihanan ruotsinsetäni, erittäin sivistävää ja avartavaa musiikkilevyä, jonka hän postissa lähetti.
  • Huollan istuttamiani herneenversoja, hei, ne itää jo.
  • Koristan myös puutani hieman uudella ulkonäöllä. Vuoden -64 sanomalehdellä.
Loppujen lopuksi tajuan, et vaikka mulla on tänään tämmönen päivä. Vaikka mua tänään sattuu, fyysisesti.

  • Mä voin hyvin 
  • Olen onnellinen
  • Olen kiitollinen
  • Olen rakastunut.
Musiikkia rajan toiselta puolelta. Mulla on paras 60v ruotsinsetä.



tiistai 24. huhtikuuta 2012

Rakkaudella katettu

____________________________________________________________________________________
Karoliina Männistö





Hei! Mulla on hyvä olo!

Kiitos siitä että oon saanu olla sun, tänään ja tähän asti. Kaikki ne hymyllä varustetut päivät, kaikki ne kyynelten täyttämät.

Kiitos kaunis siitä et mulla on oma koti. Oma koti sinun kanssasi.

Siitä, että meillä on kaikenlaista yhteistä hyvää ja parasta. Kaikenlaista yhteistä salaista tietoa. Kaikenlaista yhteistä hiljaista tietoa.Meillä on myös oma yhteinen sänky.

Ei se materia materian mielessä ole tärkeää, vaan materia siinä mielessä, mitä se materia mulle merkitsee. Koti kotina, ei asuntona.
Kodin sisällä asuu rakkaus. Asuu myös pieni olento. Sisällä asuu turvallisuus. lämpö. Halauksesi. Sinun tuoksusi. Kosketuksesi. Läheisyys. Kaikki tunteet. Peloton olo. Kauniit sanat. minä. oma itseni ja sinä oma itsesi.

Sinun halauksesi on pehmeä  ja saa sydämeni lyömään kaksi kertaa. Ja samalla hetkellä sydämeni lepää. Hymyilee, nauraa ja on onnellinen.

Ollaan yhdessä olovaatteissa. Juuri sellaisissa missä on hyvä olla. Turvallinen ja tuttu.


Rakkauteni suhun on suuri. Kuten meri sinulle,
Olet intohimoni, turvani ja vapauteni.

Kuuma, värikäs ja maukas kuin lihasoppa, joka on kummitädin rakkaudella valmistettu.

Jaan hyvää oloani sinulle ja sinulle. Silti sitä minulla riittää, itellenikin, ja rakkaimmilleni.


Sellainen mies oli Daavid, Tällainen tyttö olen minä, Karoliina.


Sä sanoit et oon kaunis, ja laitoit mulle kappaleen.

Osallistukaa arvontaan , jos pidätte Mary Kaysta

_________________________________________________________________________________
 Karoliina Männistö 

Muistuttelen vain , täält töiden keskeltä, sateisesta Porista.
Kannatta osallistua perjantain postauksen arvontaan!
Kiva uusi huulipuna odottaa pussissa, omassa paketissaan, onnellista voittajaa.

Raikasta ja valoisaa päivänjatkoa!





maanantai 23. huhtikuuta 2012

Se sano et Saksassa on jo kevät!

__________________________________________________________________________________
Karoliina Männistö




Tuntuu jo paremmalta, keväältä

Tuoksuu vihreä mukavantuntuinen nurmikko.Tuoksuu ehkä pian jo sopiva rusketus.

Kevään kadut maistuvat punaisille juuripoimituille mansikoille, vihreille herneille, ja kaikenvärisille jäätelötötteröille, sekä torin antimille.

Kevään kadut hulmuaa keveistä helmoista, vaaleista, mutta myös tummista.

Keväällä paras neule korvaa takin. Vaaleat, suurineulos neuleet. Iltaisin suuret ja siniset.

Kevään naulakossa roikkuu pidempi ja lyhyempi trenssi. Tummempi ja toinen vaaleampi. Toinen sisinen, toinen äidiltä.
Kevään kenkähylly on ruskean eri sävyinen, On myös mustaa, on valkoista. On kovaa puuta, on pehmeää nahkaa.

Kadut hulmuavat vaaleista hiuksista,
nutturoista,leteistä, joita aurinko on valmis vaalentamaan.

Keväällä kaivetaan värikkäät hiushuivit esiin.

Asfalttikadut täyttyvät ihmisistä, kuivasta sannasta ja tomuisista pienistä tassunjäljistä.

Kuuluu supinaa, onnellisia mökkijuttuja. 
Katujen kovia puheenaiheita ovat kesän lomat, viikonloput, jäätelö ja lämpimät kesä aamut.


Keväällä mä haluan käyttää mun aisteja, jotka mä talvella jo vahingossa unohdin!










lauantai 21. huhtikuuta 2012

Valoa ja valtaa

___________________________________________________________________________________
Karoliina Männistö





Tänään tuli siveltyä kesää tukkaan. Oma reilu tyvi, vaaleeta raitaa ja latvoissa vielä vaaleampaa raitaa. Liukuvärjäys. Kyllä!

Mä oon luottokampaajani, ihan itse. Kai se niin menee, et kun itse kampaaja on, niin ite tietää mitä haluaa ja miten haluaa. Ei voi sitten ainakaan syyttää muita jos ei tuu hyvä.

Tykkään tehdä tukanvärjäykseni rohkeasti, sit kun sutiin vaan tartun.

Kelaan päässäni tukkaideaa vaikka kuukauden päivät, ja sit jonain päivänä se idea on syntynyt valmiiksi ja pitää toteuttaa heti, eikä illalla.

Toteutus alkaa takkujen selvittelystä. Pitäis vielä opetella, että harjaa on hyvä käyttää kuivissakin hiuksissa.

Oon nyt kulkenu tällä tyylillä viimiset vaja puol vuotta. Tuo oma tyvi on saanu kasvaa omia ihania aikojaan. Ja tukka vaan paranee.

Tällä tyylillä ainakin kesän loppuun asti, mä uskoisin.

Jos ulkona ei paista aurinko, niin sisällä paistaa, tai ainakin musta tuntuu siltä.

Toivottavasti ensiviikolla paistaa aurinko ja saadaan ostella jäätelökioskeista 2012 uutuusmakuja.

Takuista selvinneenä,
Kesän Jazz Festivaalien, tämän sateisen viikonlopun ja hyvän olon kunniaksi, kiveäkin kovempi Paloma.




perjantai 20. huhtikuuta 2012




"Nyt annetaan kaikki ihoillemme aihetta hymyillä!" 


Mä kaipaan jotain uutta ja kimaltavaa, kaunista ja ehkä silmiä avartavaa. 

Tänään saadaan kaivattu kirkas ja kaunis katse kohti kevettä.

Valoisaan kesään, lämpimiin kesä-iltoihin. Vihreille nurmikoille, sinisille merille ja kultaisille Yyterin hiekoille.

Jotain sinistä, jotain kultaista ja hopeaa. Tuleviin häihin, tuleviin festarimekkoihin.

Jotai sulle ja jotain mulle. 

Kerro sun tulevan kesän kovin juttu, joka saa ohikävelevät kauneudesta kalpeiksi,  Eli kommentti tähän postaukseen,  niin olet arvonnassa mukana. Kaikki kommentit osallistuvat arvontaan.
 mä laitan sulle(yhdelle) postissa tulemaan jotain uutta kivaa Mary Kayn tuotekuvastosta. Tykkäät 
varmasti!

Arvonta  ensiviikon sunnuntaina!

Mukavan leppoisaa arkipäivää ja erivärisiä suukkoja, sateisista, mutta kiiltävistä ja värikkäisistä kesältätuoksuvista tunnelmista.


torstai 19. huhtikuuta 2012

Ollakko vai eikö olla? Kysyi jo Shakespeare

___________________________________________________________________________________
Karoliina Männistö






Olenko ylistänyt Applen Macbookkiani liikaa?

Olenko jo niin vanha et se on ok järjestää mary kay kutsut?

Olenko liian nuori tupperwareen?

Olenko alennustuotteiden vietävänä?

Olenko liian kiltti?

Olenko liian sinisilmäinen?

Olenko liian hesburgeri ihminen?

Olenko liian helppo tuhlaamaan viimeiset rahani mielitiettyyn?

Haluanko matkustaa Karibianmerelle?

Onko koira hyvä syy itsekseen puhumiselle ja ulkona ympyrää kiertämiselle?

No en mielestäni, vaikka mun Applen Macbook on nyt 2,5 vuoden pöydällä olon sisällä hidastunut puoleen ja  mitä, touchpad on puoliks rikki. Mä ostan uuden koneen, Applen.

No, mulla on perjantaina Mary Kay kutsut, jonne aion kutsua mm. mun äidinkin ja mun 9 vuotta nuoremman pikkusiskonkin. Mut ainoa minkä huomasin, ikäisiäni en saanut kovinkaan osallistumaan.

Olen osallistunut jo alaluokalla Tupperware kutsuille, ja tänään kysyin äidiltä tulevista mahdollisista.

Tänään mä ostin aletuootteen. Mun ei pitänyt. Piti kävellä läpi, mutta 1 neulepaita se vain kutsui mua. Mun piti säästää, mut mä sen ostin.

Kyllä, välillä olen liian kiltti. Mutta saa ja pitääkin olla.

Kyllä. Olen liian sinisilmäinen. Kaikkien niiden Dna:n töppäysten ja vaikeuksien jälkeen, joita valkoisen Lumian tilaamiseni jälkeen olen kokenut, mä vielä tämän 2 kuukauden ymmärtämättömän jälleenkoetun sähläyksen jälkeen, mä tilaan sen uudellee, tänään.

Kyllä, mä haluan juustohampurilaisen Hesburgerista, koska siinä on Hesburgerin valkoista majoneesia. Kyllä, kotitekoisista ranskalaisistani puuttuu Hesburgerin majoneesi. Kyllä, mä haluan sen valkoisen majoneesin Mac Donaldsiin, jotta Mäkin ranskalaiset ois kaikista parhaat.

Kyllä, jos pitäisi valita huomisen ruuan ja kaikista hienoimpien kenkien välillä. Valitsen ne kengät ja menen mummolaan, jos mahdollista.

No ei ole vaikea vastata. Olen kuuman ja kostean, vihreän ja tukalan, aurinkoisen ja merimaiseman ystävä, ei, ylin ystävä.

On, koska joskus yksin ollessani puhelen ja laulelen ja kyllä, minusta on hienoa kävellä puiston lintuhäkki ympäri vielä toiseen kertaan, jos kolmeenkin.


Kaikkia tän päivän heränneitä kysymyksiä en viitsi ees kirjoittaa, tulis pitkä lista. Jatkan tästä uusien istutusten astuttamisessa ja korvissani soi kiitos . Kevät, lämmin halaus ja ikuinen iso rakkaus.




tiistai 17. huhtikuuta 2012

Mulla on taskut, mä oon turvassa.

___________________________________________________________________________________
Karoliina Männistö






Kyllä. "Parhaissa hameissa, on taskut!" Sopivalla korkeudella. Korkeudella, joka helpottaa sujauttamaan kädet taskujen pohjalle asti, kun siltä tuntuu. Joissain tilanteissa olen ollut niin taskuja vailla.

Päivät kovimmat piristäjät, ihan vain yhdestä lehdestä tällä kertaa tässä.

Toukokuu 2012, ei saa mua yllättymään. En nosta maljaa kauneimmalle kosmetiikkatuotteelle, mutta kyllä kahvikupin nostan, tai nostin jo, kysymättä lupaa.
Meinaan, että "Nyt saa hehkua."

Jos aikaisemmin päivällä olisi ollut aihetta pieneen kiukkuun, ihan oman holtittomuuteni vuoksi, nyt mä hykertelen onnistuessani. Tyytyväinen pää kiittää uusista hiuksista, ja kumartaa.

Mulla iski ihan hurjan suuri inspis satsata täysillä juhlaan. Mitä mä en joka kerta tee. Oli ne sitten seuraavat häät, tai jopa valmistujaiset, olen rohkea ja satsaan niillä suurilla fiiliksillä.

Erotun jos siltä tuntuu.

Toisaalta erotun, toisaalta hukun massaan. Se kumpaan tartun, riippuu fiiliksistä. Ja vaikka ei olis fiilistä, ja vaikka hukkuisin, olen rohkea ja yllätän minimalistisen itseni. Näytän todellakin vielä silti itseltäni. Olen oma persoonani, mutta tällä kertaa se räiskyvämpi puoleni.

Ja vaiks mun horoskooppi puhuu sen puolesta, et mun kevät ois tuonu eteen jotain suuriakin pettymyksiä, mistä mä en kyllä oo tietoinen, Mä oon onnellinen. No, kuulemma hetken aikaa vielä luvassa turbulenssia. Et otetaan varovasti ja somistetaan lisää puuvillalla vasta kun turbulenssista on selvitty.

Päivä ollu aikamoista ehkä sitä ja ehkä tätä. Mut nyt mä en mieti enää hetkeäkään,

Toivotan hehkuvaa iltaa ja kääriydyn mun valkoiseen puuvillaani, pukeudun kotipehmosiin, hukun turvallisesti massaan ja haaveilen pitkistä kesäbrunsseista.







maanantai 16. huhtikuuta 2012

Historia on päivän sana!

__________________________________________________________________________________
Karoliina Männistö


































Tänään jollakin tavalla mahtava päivä. Mä sain vihdoin, oikeastaan jo viikonloppuna syömässä ollessani uuden ihanaisen korallisen huulipunani. Mary Kay ja minä ollaan tänään kyllä ihan yhtä mieltä siitä, mitä naisen pitää sutia huuliinsa 2012. Ja ihan vaan näyttääkseen itseltään, naisellisena, mutta kumminkin arjessa mukavasti mukana.

Sopiva päivä ulkona. Ulkona kävelemässä ja ulkona kuvailemassa.


Tänään mä jo mietein et saan kyllä heittää hyvästi pian mun syyskengille. Noille kaikella tavalla mukaville, ruskeille, pehmeeksikuluneille varsikengille, jotka sopii vaan yksinkertaisesti asuun kun asuun, jokaiseen päivään.

Kengät, jotka sopii niin kuivaan nurmikolta tuoksuvaan arkeen, kuin kosteaan kimaltelevaan
juhlaankin. Mutta vaan, koska on jo lämmin. Ei lopullisesti pois, vaan talteen. Tulevaan syksyyn, mun ruskeiden(toivottavasti) nilkkojeni peitoksi, lämmikkeeksi.

Tänään, mä uskallan toivottaa niinkin hienoa, kuin mahtavaa maanantaita ja tulevaa keväisempää viikkoa teille kaikille, jotka tekee saman kuin minä. Valmistautuu mukavasti tulevaan reilun kolmentunnin silmiä kostuttavaan superelokuva hetkeen.

Kiitos filmiteollisuus, kiitos Leonardo, ihanat mekot ja kiitos kaikkitietävä historia. Meinaan hyvin harvinaista mutta totta, mua kiinnostaa tänään historia, itseään toistava, mutta kumminkin!







sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Supervoimia!

__________________________________________________________________________________
Karoliina Männistö







Aurinko on antanu mulle tänään uutta energiaa, ulosmenoon energiaa.

Energiaa töihin, energiaa kotiin, energiaa kotiterassille.

Mä en oo varma kumpi nauttii enemmän auringosta tulevasta energiasta, minä vai mun karvainen koira.
Välillä voi oikeesti jopa ottaa jo neuletakkia pois, vaikka oon kyllä aika mukavuuden, ja lämmönhaluinen, kesäenergioihin asti.

Viikonlopun yks kurainen energiaton fakta oli se, kun oltiin menossa istumaan iltaa, mut miespuolinen kaveri ei päässyt sisään kun sil oli, vääränlaiset kengät. Mitä, Vääränlaiset kengät! Mä Mietin et onko millään paikalla oikeesti varaa valita asiakkaitaan. Ei. Ei ainakaan keskikokoisessa kaupungissa, missä joka toinen vastaankävelevä on mun kaveri, tai entinen asiakas. Tänäänkin palvelin samoja asiakkaita kun edellisessä töissäni.

Keskikokoinen kaupunki on hyvä.

Hyvää energiaa ihan jokaiselle sinne kotiin, aurinkoiselle terassille, tai vaikka mökkiterassille, jos joku on sellaisesta päässyt jo nauttimaan.

Mökkiterassi-ilmoja, sudenkorentoja ja lämmintä merivettä odotellassa,  mä siirryn sisälle.




lauantai 14. huhtikuuta 2012

Oiiii, mä oon isosisko!

 __________________________________________________________________________________
Karoliina Männistö






"oii oot isosisko <3" sanoi mun uus kaverini, kun kerroin et oon vanhin.

Totta, olen isosisko. Joo mul on kolme siskoa.

Oon vanhin, fyysisesti.

Oon isosisko.

Otetaanko isosiskosta mallia, enemmän?

Aika ei kyllä kysy et haluuko sitä kasvaa

Haluuko sitä kypsyä?

Mä en ees halunnu varmaan silloin asettua aloilleni, mut mä silti asetuin. Yhteikunnan "normaalit" ihmisetkö mut ajoi asettumiseen? Ikäkö? Asettuuko sitä automaattisesti hellan eteen kun tulee ikä, tarpeeksi?

Mut mä otan rennosti. Niinkuin mun sisko 2 sanoi. Oi Yumi (mun koira) osaa ottaa rennosti, niinku sinä!

Elämä opettaa myös mun siskoja, mä en !

Ja sato tai paisto, mä tuun aina olemaan isosisko.

Ja, rakastan

Kyllä pienistä ku pienetki meistä!

Ja, koska mä olen aloilleni asettunut, toivotan kaikille isosti lauantaita, raikasta, mutta raitista sellaista!