Karoliina Männistö
Jos mä haluan vielä luvan laiskotella, mietin et koskaan ei oo pakko jos ei halua.
Jos haluan olla se ihminen, joka pitää kiireettömistä, ehkä jopa suunnittelemattomista päivistä, vietän vapaapäivää.
Jos mä haluan nauttia, mä mietin niitä pieniä asioista. Pieniä, mutta tärkeitä. Suuria.
Jos haluan maistella omaa aikaansaannosta, omaa kädenjälkeä, Itsetehtyä donitsitaikinaa , vettä ja jauhoja, ison rasvamäärän jälkeen suklaat ja koristelut.
Jos mä haluan pönkittää tätä elämisen ihanuutta, saada vielä lisää -Nostetaan kädet ylös ja huudetaan ilosta- fiilistä, menen ulos kun on mukava ulkoilma, mun mielestä jo kesäisempi tuuli.
Jos mä kaipaan halauksia, muistan mun omat rakkaat otukset.
Jos kesä ei oo vielä, mä laitan uudet nirkoista auki sandaalit jalkaani sisällä.
Haluan hyvää seuraa ja ruokaa, niin menen huomenna suurella porukalla suunnitellusti syömään.
Jos mä haluan korostaa maanläheistä itseäni, kävelen ilman meikkiä lähimmälle parhaalle kirpputorille ja otan mukaani tienreunalla kasvavat pajunkissat.
Jos mä saan hyvän mielen jostain uudesta kappaleesta, soitan sitä koko päivän, enkä muista et mä joskun pidin jostain muusta.
Jos mä haluan suklaata, mä kaivan kaikki kaapit ja jes mä löydän vanhat joulusuklaat.
Kiireetöntä, ihanan nautinnollista ja halauksen lömpöistä torstaita, koska näin mä sen torstain haluan viikolla 15.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti