sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Jotenkin tasapainossa mustavalkoraidoissa, enkä kallellaan kumpaankaan suuntaan





Jostain se inspiraatio aina lähtee. Ei se vaan tyhjästä tule. Lähti se sitten äidin vanhoista silmälaiseista tai niistä tosi mageista vaaleista eilisessä lehdessä. Ihan sama se kuitenkin on mistä se lähtee. Matkimista tää jollakin tapaa aina on.

Oon halunnu kauan jotain sellaista työpöytää. En kyllä tiedä löytäsinks mä sellaselle tästä kodista  ees paikkaa. Sit pitäs vaan pistää järjestys uusiks. Joku noissa kuvissa tossa ylhäällä kiehtoo. Ja mul ois lamppukin siihen pöydänkulmaan jo valmiina.

Valkoisesta ja mustasta on tullu mulle värejä. Mua ärsyttää muutenkin se, kun jotkut jaksaa viljellä sitä, ei musta ja valkoinen ole hei värejä! Hiljaa, mun matto on ainakin värillinen! Nyt mä jo ymmärrän jotenkin mun yhtä tuttuani, jolla ei oo mitään muuta värejä ees olemassa kuin musta ja valkoinen. Hiukset valkoiset, vaatteet valkoista ja mustaa, koti valkoista ja mustaa. Koirakin tarvis valita sit mä luulen värin mukaan Huulipunaa ei voi käyttää.

Mä tossa viime kesänä hankin ekan pitkän mustavalkoraidallisen hameen. Pidin siitä tosi paljon. Niin paljon et mul on nyt niitä mustavalkoraidallisia hameita jo useempia. Mut eihän niitä voi olla  liikaa, ja ei ne samanlaisia sit oo jos niis on erilevyiset raidat. Se lähti siitä kun oltiin yks kerta mäkkärissä ja sielä näin yhellä naisella sellasen vyötäröltä alas nilkkoihin kireän trikoohameen. Siinä mä tajusin et mun pitää saada sellainen, ja mietein et nyt on jo pian elokuu, oon myöhässä. No mä lähdin etsimään sellaista sit, yksväristä. Joka myyjältä kysyin, ei ollut. Sit satuin vaan näkemään just sellasen hameen. Vyötäröltä alas nilkkoihin, kireä, venuva, Mustavalkoraidallinen. Pieni sulattelu ja ajattelin , kyl mä sitä nyt varmasti tän hinnan arvosesti käyttäisin. Tosiaankin, se hame sai mut tuhlaamaan entistä enemmän.

Kai sitä vois tavoitella jonkinlaista harmoniaa.
 Ostan mustan poolopaidan, vaihdan ruskean sohvani valkoiseen, etsin mustavalkoraidallista eteisenmattoa ja en voi vieläkään ymmärtää miks häissä vain morsiamella on oikeus pukeutua valkoiseen.



City And Colour





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti