Ja muuten puuttuu todellakin, Juhannusmekko. Ei niistä häistä perjantaina, vaan lauantailta, jolloin nimenomaan se yyterin mökki vaatii sen raitamekon , jonka olisin mahdollisesti löytänyt vaikka marimekolta, jos olisin ajoissa muistanut.
Mutta kyllä, olen tyytyväinen, ainakin hiuksiini, melkein niihin samanlaisiin, kuin Pipsa Hurmerinta kantaa.
Tänään olen saanut paljon. Saanut paljon siitä, miten olen saanut ystävilleni hyvää olo. Laittanut enemmän kuin mielelläni heidän hiuksiaan, kesäkuntoon, häitä varten ja Juhannukseksi. Muiden iloista kun näin oppii saamaan hyvää mieltä, niin kyllä elämä hymyilee ja vaikka risukasaankin.
Ja uusista ihanista lukijoistani, kommentin jättäneistä ja kaikista teistä anonyymeistäkin, joista ei ole tietoa, kiitos olemisestanne, te joka tapauksessa rikastutatte päivääni, omalla hyvällä erikoisella tavallanne.
Teitä kiittää Karoliina, joka punttisalin sanan muistamisen sijaan käyttää sanaa voimailusali.
Jos hiuksista, muiden ja omien uusienkin, niin myös erilaisista muistakin materiaaleista innostuneena, kotisohvalta voin jälleen kerran kesästä hullantuneena toivottaa, hyvää Juhannusta. Pitäkää lippu korkealla, ja tehkää sitä mitä te osaatte. Niin teen minäkin ja jään ihastelemaan kaverini pörrömattoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti