Jos ei ois ollu ikeaa, niin mulle ois riittäny näin hyvä seurakin.

Toivoin, että kaikilla oli hyvä mieli. Sellainen aurinkoinen, kaikkea muuta mitä suomen kesäilma meille oli tänään.


Minulla oli, erittäin hyvä mieli. Vähät sateesta.



Mukavan, pitkän päivän jälkeen väsytti, mutta sinnittelin koko automatkan kotiin, hereillä.



Ikea vaatii , jos oikean mielialan, niin myös oikean seuran ja eväät.

Mitä muutakaan kuin rapeita ikean perunalastuja ikeakierroksen kokoisessa pussissa, laukussa käden ulottuvilla. Vettä janoon , ja tarpeeki monta vessaa matkalla.


Sellaisen seuran, jonka kanssa riittää mielipiteitä jaettavana. Sellaisen, jonka kanssa viihtyy. Seuran, joka pitää myös siitä rauhallisesta tahdista, jota ikeassa kuuluu pitää yllä.


Seuran, joka kuuntelee meno ja tulomatkalla juuri automatkaan sopivaa musiikkia, musiikkia, joka säästää minunkin haukotukset kotiin.


Mahtavan seuran, joka tietää makoisat ruokapaikat Tampereelta, ja jolta parkkipaikan haku onnistuu paremmin kuin nopeasti.


Ruokapaikan, jossa saa mitä muutakaan lautaselle, kuin rapeat ranskalaiset ja pihvin kahden leivän välissä, veden sitruunaviipaleilla, kuin New Yorkissa.


Seuran jota en vaihtaisi.



Viettäkää kaikki sunnuntait, aina näin hyvässä seurassa, niin takaan, että ette mene hymyilemättä nukkumaan.


Hymyillään vielä huomennakin.