Onhan se vain positiivista, jos innostuu ja jaksaa töissä paremmin.
Niin teki myös "työkaverini", joka kerkesi ottamaan jäätelökissasta kuvan, jo ennen minua.
Mutta niinkuin näkyy, olin heti takana tallentamassa.
Se siitä pitkästä, mutta viimeisestä työpäivästä, sitten normaalin kesäloman.
Meinaan vaan että minä menen huomenna taas koulunpenkille. Enkä siitäkään jaksa puhua sen enempää, saatikka ajatella.
Itse olen opiskeluni valinnut ja itse ne joudun suorittamaan, ja itse itseäni joudun patistamaan joka aamu heräämään. Kukaan muu mun pulestani ei mitään niitä tee.
Joten en rutise. Tai niin ainakin yritän kovasti itseäni pönkittää olemaan kova ja ahkera opiskelija. Opiskelija, päämäärää vailla, päivä kerallaan.
Tänään se kului huonosti voiden, töiden jälkeen Särkänniemessä.
Siitä Särkänniemestäkään ei sen enempää, muuta kun, että seuraavaksi sitten lasten kanssa joskus, ellei delfiineitä katsomaan.
Kiitos mahtavasta "loman" vikasta päivästä hyvät ystävät.
Kiitellen ja ajattelematta huomista syvennyn mieluummin nyt ruoanlaittoon ja leffaan.
Kaikkea muuta kuin tulevaa kiireistä viikkoa, sitäkin itseaiheutettua kiirettä, ajattelematta,
Kesäistä Sunnuntai iltaa vaan!
Mutta, jos nähdään, niin saa taputtaa olalle ja pönkittää jaksamaan, niitä taputuksia tarvitaan nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti